Kognitiivinen käyttäytymisterapia

Kognitiivinen käyttäytymisterapia on psykoterapiamuoto, joka perustuu pääosin kognitiivisen, oppimis- ja sosiaalipsykologian teoriaan ja tutkimukseen. Terapiassa painotetaan yksilön vuorovaikutusta ympäristön kanssa nykyhetkessä. Siinä tarkastellaan asiakkaan käyttäytymistä ja menettelytapoja eri tilanteissa, kun hän ratkaisee ongelmatilanteita ja arjen pulmia.

Terapian tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan sellaisia elämäntaitoja ja uusia käyttäytymismalleja, jotka lisäävät elämänlaatua ja kykyä selviytyä. Asiakas ja terapeutti määrittelevät yhdessä tavoitteet, joihin terapiassa pyritään.

Hoitosuhteesta

Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa hoitosuhde nähdään avoimena yhteistyösuhteena. Hoidot perustuvat yksilölliseen ongelma-analyysiin, joka tehdään terapian alussa. Hoidon kohteet määritellään tarkasti, ne valitaan ja niiden toteuttamisesta sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa. Hoitomenetelmien valinnassa otetaan huomioon kaikki ihmisen toimintasysteemit ja niistä saatu empiirinen tieto, ei ainoastaan esim. uskomuksia, asenteita ja odotuksia. Terapiassa korostuu uusien toimintatapojen harjoittelu ja ongelmanratkaisu ainutkertaisten oivallusten korostamisen sijasta.

Milloin tarvitaan psykoterapiaa?

Jokainen kokee joskus ahdistusta ja joutuu pois tolaltaan, kun sisäinen tasapaino järkkyy. Kaikilla on elämässään epävarmuuden, pelon ja toivottomuuden hetkiä. Kenenkään ihmissuhteet eivät suju kitkattomasti eikä elämässä voi välttyä pettymyksiltä. Jos ahdistuksen tunteet vaativat paljon huomiota ja rajoittavat toimintakykyä, ne koetaan elämänlaatua laskevina tekijöinä.

Paha olo voi ilmetä esimerkiksi masennuksena, ahdistuksena, pelkoina, unihäiriöinä tai itsemurha-ajatuksina. Nämä ovat oireita, joiden taustalla saattaa olla moninaisia elämän kriisejä, kuten pitkittynyt stressi, vaikea elämäntilanne tai elämänkaaren luonnollinen kehityskriisi tai traumaattinen kokemus.

Psykoterapiassa hoitotulokset ovat usein sitä paremmat, mitä varhemmin/aikaisemmin hoito aloitetaan. Ja toisaalta: miksi kärsiä turhaan ja uhrata kallisarvoisia vuosia, kun ongelmiin voi saada apua? Joskus ihminen on kuitenkin niin syvällä omassa tuskassaan, ettei hän havahdu hakemaan apua. Silloin läheinen ihminen voi ohjata hänet terapeutin puheille. Se on toisesta välittämistä.

Psykoterapia tuo helpotusta elämään, sillä se syventää ja eheyttää ihmisen kokemusta itsestään. Se antaa välineitä vaikeiden asioiden ja kokemusten käsittelyyn. Ihminen elää yhteydestä maailmaan ja toisiin ihmisiin. Oman itsen ympärille kietoutuminen voi synnyttää toivottomuuden tunteita. Tähän asiaan psykoterapia tarttuu. Luottamuksellinen suhde terapeuttiin tai terapiaryhmään antaa mahdollisuuden nähdä asioita uudella tavalla ja murtautua vähitellen ulos eristyneisyydestä.

Psykoterapiassa on usein monia eri vaiheita. Joskus se on raskasta työtä, sillä itseään ei aina ole hauska katsoa peiliin. Välillä työskentely sujuu kuin tanssi, kun uudet oivallukset ja teot antavat syvää tyydytystä. Tärkeitä ovat myös ilo ja huumori. Psykoterapeuttinen työskentely tähtää itseymmärryksen kasvuun, joka syventää ja eheyttää ihmistä. Kun ylitsepääsemättömältä tuntuvat ongelmat ratkeavat, auringolle tulee tilaa paistaa. Uudessa valossa monet asiat – joskus koko elämä – näyttää erilaiselta.Lähde: Psykoterapiaopas, Tiina Tikkanen, Helsinki Media 1998 Psykoterapia Suomessa, Kari Pylkkänen, Raijaliisa Pöllänen, Maila Upanne (toim.)

Mitä ongelmia ja sairauksia voidaan hoitaa näillä menetelmillä?

Kognitiivisen käyttäytymisterapian tehokkuus on todettu sadoissa tieteellisissä tutkimuksissa ja se on saavuttanut tunnustusta kaikkialla maailmassa erityisen tehokkaana ja tieteellisesti tutkittuna terapiamuotona. Tällä hetkellä on olemassa käyttäytymisterapeuttisia hoitomenetelmiä lähes kaikkiin psykiatrisiin, neurologisiin ja terveyspsykologisiin ongelmiin ja häiriöihin.

Monien ongelmien hoidossa nämä hoitomenetelmät on osoitettu parhaiksi psykologisiksi hoitomenetelmiksi. Alueita, joilla käyttäytymisanalyysin ja kognitiivisen käyttäytymisterapian hoitomenetelmät ovat osoittautuneet erityisen tehokkaiksi ovat esim. ahdistuneisuus-, pelko-, ja masennusongelmat, syömis- ja unihäiriöt, oppimisvaikeudet, seksuaaliset ja muut parisuhdeongelmat, huono itseluottamus, väärinkäyttöongelmat, skitsofrenia ja erityyppiset stressiongelmat ja yleiseen terveyteen liittyvät ongelmat sekä lapsuuteen ja kehitysvammaisuuteen liittyvät häiriöt.

Tuomisto, M. T. (toim.) (1997). Käyttäytymisanalyysi ja kognitiivinen käyttäytymisterapia. Tampere: Suomen käyttäytymisanalyysin ja kognitiivisen käyttäytymisterapian yhdistys r.y.

Tärkeimmät kognitiivisen käyttäytymisterapian hoitomenetelmät

  • Itsehavainnointi (self-monitoring)
  • Sovellettu rentoutus ml. oikea hengitystekniikka (applied relaxation)
  • Altistus fysiologisille reaktioille (interoceptive exposure)
  • Altistus ongelmatilanteille (in vivo situational exposure)
  • Altistus ongelmallisille asioille mielikuvituksessa (imaginal exposure)
  • Reagoinnin ehkäisy (response prevention)
  • Mallintaminen (modeling)
  • Rooliharjoitukset, kommunikointiharjoitukset (role playing, behavioral skills training, communication training)
  • Kognitiiviset menetelmät (cognitive restructuring; cognitive techniques [testing automatic thoughts, esim. Freeman] jne.)
  • Itsehallintaohjeet (esim. guided self-dialogue)
  • Vaikutehallinta (stimulus control techniques)
  • Ongelmanratkaisumenetelmät (problem solving)
  • Ajankäytön suunnittelu (activity scheduling jne.)
  • Vahvistussuhteiden hallintaan perustuvat menetelmät (contingency prosedures, contingensy prosedures & management)
  • Herkistysharjoitukset (sensate focus, “mindfullness training”)
  • Erilaiset taitoharjoitukset (behavior rehearsal, heterosexual skills training)
  • Vahvistamiseen perustuvat menetelmät (reinforcement, validation)
  • Hyväksyntään perustuvat menetelmät (emotional acceptance)
  • Tiedon antamiseen perustuvat menetelmät (information, education)
  • Kotitehtävät (home work assignments)
  • (Lähde: Tuomisto, M.T )
Palvelut kuva